Irma ja Kari Iso-Pahkala palaavat takaisin Kalajoelle vietettyään useita vuosia Ruotsissa, jonne nuori perhe oli lähtenyt vuonna 1968 keramiikkaunelman perässä. Ruotsin-vuosina, aluksi Höganäsin pienessä keramiikkakaupungissa ja sen jälkeen Tukholman lähellä sijaitsevan Gustavsbergin tehtaalla, oppi keramiikan tekemisestä karttuu. Gustavsbergillä Kari pääsee tekemään käyttökeramiikkaa ja keramiikkataidetta muun muassa nimekkään keramiikkataiteilija Stig Lindbergin opissa. Irma puolestaan työskentelee tehtaan posliininmaalaus- ja koristeluosastolla – kiitos erinomaisten piirrustustaitojensa.
Haaveissa on oma keramiikkapaja kotona Kalajoella. Kari alkaa keramiikkayrittäjäksi heti palattuaan tammikuussa 1972. Synnyinkodin autotalli Etelänkylällä muuttuu verstaaksi, jonne Kari rakentaa keramiikan poltossa tarvittavan öljyuunin. Savi on matalapolttoista punasavea, jota löytyy kodin läheltä joen penkereeltä, talvella routakerroksen alta.
Yritystoiminta laajenee ja ammattimaistuu, kun uusi keramiikkapaja valmistuu nykyiselle paikalle 8-tien varteen kaksi vuotta myöhemmin 1974. Kari rakentaa uuteen pajaan kaasukäyttöisen reduktiouunin. Myös muut keramiikan valmistuksessa käytettävät koneet ja laitteet ovat Karin kehittelemiä ja pääosin myös hänen valmistamiaan.
Irmasta tulee pajan koristemaalari sekä taitava uniikkiesineiden valmistaja.
Punasavi vaihtuu korkeapolttoiseen kivitavarasaveen. Saviainekset kaoliini ja pallosavi tulevat Englannista, ja niihin sekoitettavat mineraalit maasälpä ja kvartsi Suomesta.
Sarjatuotanto alkaa. Ensimmäisenä valmistuu 36-osainen Savimaa-sarja (1976). Erikoisuutena tässä sarjassa on matalapolttoisen punasaven käyttö ohuena esineen pinnalla. Savimaa-astioiden mattapintaisuus on uraauurtavaa, ja sitä käytetään Suomessa ensimmäistä kertaa.
Lasitus on haastavaa, taitoa vaativaa työtä. Myös muovaus- ja valutekniikoiden käytössä tarvitaan osaamista. Kari saa avukseen Gustavsbergin keramiikkatehtaan sarjatyölinjalla vuosia työskennelleet ammattilaiset, tutut kalajokiset paluumuuttajat.
Art-sarjan lahjaesineiden valmistus alkaa 1970-luvun lopulla. Hiekkapintaisissa esineissä käytetään paikallista Kalajoen hiekkaa. Vapaalla kädellä tehdyt maalatut kuviot tuulen tuivertamista heinistä ovat Irman käsialaa.
Vuosikymmenen lopussa pajan viereen valmistuu näyttelytila. Samalla Iso-Pahkalasta tulee yksi Suomen suurimmista keramiikkapajoista. Keramiikkapaja työllistää vuosikymmenen vaihteessa noin 20 henkeä.
Savenvalajan työ ei ole kiireisen miehen puuhaa. Työn valmiiksi saattamiseen saattaa kulua viikkoja. Ja jokainen työvaihe vaatii tarkkuutta, täsmällisyyttä.
Kari Isopahkala 1976
Vaaleansininen, 25-osainen Nuppu-sarja tulee uunista ulos 1982. Kukkakuvioisen Nupun muotoilu on Karin käsialaa, ja väri sekä koristelu Irman. Idean koristeluun ja sarjan nimeen Irma saa Kallan saarilla kasvavista rantakukista. Luonto on ollut alusta alkaen iso inspiraation lähde pajan luovan työn tekijöille.
Kalajoen matkailun kasvu näkyy myös Iso-Pahkalalla. Parhaimmillaan ruotsalaisten ja norjalaisten asiakkaiden osuus pajan asiakkaista on yli 40 %. Dreija pyörii ja kaikki esineet viedään käsistä.
Pieniä dreijattuja sarjoja syntyi kuin sieniä sateella. Kesäturistit, etupäässä norjalaiset ja ruotsalaiset, veivät mukanaan niin paljon kuin ehdimme tehdä
Irma IsopahkalaMenestys kannustaa Karia investoimaan ja laajentamaan. Tornioon avataan uusi, iso tehdas 1983, johon palkataan 25 työntekijää. Tehtaan tuotannosta iso osa menee Ruotsiin ja Norjaan. Investointi ei kuitenkaan lopulta osoittaudu osin huonon sijaintinsa vuoksi kannattavaksi, ja tehdas suljetaan vain kolme vuotta myöhemmin. Toiminta Kalajoella sen sijaan jatkuu keskeytyksettä.
Lahjatavaramarkkinoilla tapahtuu iso muutos. 80-luvun alussa Iso-Pahkalan keramiikkaa on myynnissä Suomessa noin 200 lahjatavaraliikkeessä ja Norjassa 30 liikkeessä. Vuosikymmenen loppuun mennessä kaukomailta tuotu halpatavara saapuu suomeen voimalla ja kilpailu kotimaassa valmistetun keramiikan kanssa on kovaa. Suoramyynti Kalajoen tehtaanmyymälässä jatkuu kuitenkin vilkkaana.
Ravintola-astioiden valmistuksesta tulee 80-luvun lopulla tärkeä osa liiketoimintaa.
Keramiikkapajan nuorennusleikkaus alkaa keskimmäisen pojan, Antin alkaessa työskennellä pajalla vakituisesti 90-luvun puolivälissä.
Valutekniikan ansiosta suosittuja tuotteita aletaan valmistamaan myyntiin isompia määriä. Majakka-perhe kasvaa, kun Karin suunnittelemien isojen majakoiden rinnalle tulevat Antin pienemmät majakat.
Antti on erityisen kiinnostunut lasitteiden ja savien kehittämisestä. Sen seurauksena mallien lisäksi valikoimaan tulee paljon uusia värejä ja lasitteita.
Myös Antin puoliso Pia-Mari alkaa työskennellä keramiikkapajalla. Hän osallistuu ammattitaidolla lukuisiin pajan eri tehtäviin ja vastaa yrityksen suoramyynnistä.
Irman ja Karin kolmesta pojasta vanhin, Tomi, ryhtyy rakentamaan laivojen pienoismalleja, joita on nähtävillä muun muassa kirkoissa ja museoissa. Nykyisin Tomi rakentaa lähinnä ulkokäyttöön tarkoitettuja pihamajakoita. Nuorimmainen, Jaakko, innostuu myöhemmin enemmän koneista ja laitteista kuin taiteesta ja keramiikasta. Käsillä tekeminen ja uuden luominen on kuitenkin tavalla tai toisella periytynyt kaikille pojille.
Kahden sukupolven työskentely oli valtavan antoisaa ja rikastuttavaa, mutta myös haastavaa – olihan talossa kriitikot omasta takaa.
Irma IsopahkalaAntti perustaa oman Clayway-yrityksen (”savitie”) 2004, joka valmistaa keramiikkaa Iso-Pahkalan tiloissa. Claywayn tuotteita ovat muun muassa kauniit, funktionaaliset kynttilänjalat ja maljakot.
Keramiikka Iso-Pahkala on ollut merkittävässä roolissa Kalajoen matkailussa ja kulttuuritarjonnassa vuosikymmenien ajan.
Pitkään näköpiirissä ollut sukupolvenvaihdos saa sinetin vuonna 2008, jolloin Antti siirtyy yrityksen ja keramiikkapajan johtoon. Clayway sulautuu osaksi Keramiikka Iso-Pahkalaa.
Osana tätä muutosta käyttöön otettiin uusi logo: oranssi muotoilu pohjautuu dreijan muotoon, joka symboloi perinnettä, kun taas oranssi väri kuvastaa korkeita polttolämpötiloja ja uunin liekkejä.
Yritys alkaa keskittymään myös liikelahjamarkkinoihin.
Irma ja Kari saavat omat tilat pajan yhteydestä keramiikkataiteen tekemistä varten. Kari ryhtyy eläkepäivinään vapaaksi taiteilijaksi, mutta Irma jatkaa vielä eläkkeelle jäätyäänkin taiteiden tekemisen lisäksi myös pajan koristelemaalarina.
2000-luvun aikana Antti suunnittelee keramiikkapajalle kymmeniä uusia malleja – mallistoon ilmestyvät muun muassa tuikkutalot, venekulhot ja pullomaljakot.
Noin puolet pajan tuotannosta myydään omasta Kalajoen-myymälästä ja toinen puoli menee lahjatavaramyymälöihin, liikelahjoiksi ja ravintoloihin.
Tykkään suunnitella selkeitä linjoja ja tietyllä tavalla yksinkertaista mallistoa, joka on muotoilultaan toimiva.
Antti IsopahkalaKeramiikka Iso-Pahkala on saanut hyvän jalansijan kotimaisten yritys- ja liikelahjojen valmistajana. Antti alkaa valmistamaan muun muassa maineikasta Valion Paimenpoika-patsasta 2010. Aiemmin patsasta on valmistanut Arabia.
Vapaaksi taiteilijaksi ryhtyneet Kari ja Irma järjestävät useita taidenäyttelyitä suomessa.
Unelma omasta kahvilasta toteutuu, kun myymälän yhteyteen avataan 50-paikkainen Kahvila Seili, joka on avoinna aina kesäsesongin ajan. Kahvilan merimieshenkinen sisustus on oman suunnittelun tulosta, ja esimerkiksi monet kahvilan kalusteista ovat Antin tekemiä. Kahvilan ansiosta keramiikkapajasta tulee entistä suositumpi vierailukohde kotimaisten, bussilla matkustavien ryhmien keskuudessa.
Keramiikkapajalle valmistuu uusi uuni. Uuni on pajan sydän, ja sen korkea polttolämpötila (1300 °C) takaa esineiden kestävyyden. Kaikki keramiikkapajalla käytössä olleet uunit on itse suunniteltu ja valmistettu – ja jokainen on edeltäjäänsä kehittyneempi versio. Yhden uunin käyttöikä on noin 20 vuotta.
Savi sekoitetaan edelleen maaperän puhtaista ainesosista pajan omalla reseptillä. Saviainekset kaoliini ja pallosavi tulevat Englannista. Seokseen vaadittavat mineraalit maasälpä ja kvartsi saadaan Suomesta, Kemiön saarelta. Ainesten sekoitussuhdetta muokataan valmistustekniikan mukaan.
Myös lasiteseokset ovat Iso-Pahkalan oman, vuosikymmeniä kestäneen kehittelytyön tulosta. Eri mineraalien yhdistely lasitteisiin on täyttä kemiaa. Lasite ja polttaminen kaasukäyttöisessä liekkiuunissa antaa esineelle sen lopullisen värin.
Mitä kirkkaammin esine soi, sitä korkeammassa lämpötilassa se on poltettu. Korkeassa lämpötilassa syntyy kestäviä esineitä.
Antti IsopahkalaTänä päivänä Keramiikka Iso-Pahkala on perheyritys, joka valmistaa korkeapolttoista kivitavarakeramiikkaa: käyttökeramiikkaa, lahjaesineitä, liikelahjoja sekä uniikki- ja taide-esineitä.
Keramiikan valmistuksessa käytetään monia eri tekniikoita, muun muassa valutekniikkaa, muovaustekniikkaa, dreijausta ja käsinrakentamista.
Pohjoinen luonto merineen, rantoineen ja metsineen tarjoaa edelleen ehtymätöntä inspiraatiota Iso-Pahkalan keramiikan tekijöille.
Valtaosa keramiikkapajan nykyisestä tuotannosta on Antin suunnittelemaa. Suosituimmat sarjoina valmistettavat tuotteet ovat majakat, tuikkutalot, kynttilänjalat ja maljakot. Näiden lisäksi pajalla valmistuu paljon erilaisia uniikkituotteita.
Myyntinäyttely-, valmistus- ja varastotiloja sekä niiden yhteydessä olevia taidetiloja on yhteensä noin 1200 m².
Antin ja Pia-Marin tytär Tytti on osallistunut jo pienestä pitäen pajan töihin ja on erityisen kiinnostunut muun muassa koristelusta ja taiteiden tekemisestä. Tulevaisuus näyttää, mitä osaa keramiikan tekeminen hänen elämässään näyttelee.
Kesällä 2024 pajalla järjestettin taidenäyttely, joka kantaa nimeä Vapaasti savesta – kolme sukupolvea. Näyttelyllä juhlistettiin keramiikkapajan viittä vuosikymmentä.
Keramiikan tekeminen on edelleen käsityötä. Valmistamme kaikki tuotteet itse täällä omalla pajalla.
Antti IsopahkalaAsiakaspalvelu: info@iso-pahkala.fi
