Olipa sitten kyse käyttökeramiikasta tai keramiikkataiteesta kaikki valmistuksen koukerot suunnittelusta saven sekoittamiseen, muotoiluun ja lasitteiden kemiaan on hallittava. Pisteenä iin päälle tulee poltto liekkiuunin korkeassa lämpötilassa.
Antti Isopahkala on toisen polven keraamikko, joka on ollut saven kanssa tekemisissä pienestä pitäen. Hän on valmistanut keramiikkaa täysipäiväisesti kohta kolme vuosikymmentä, vaikka vielä lukiossa ajatteli, että hänestä tulee meribiologi. Myös musiikki kiinnosti, mutta lopulta kädet iskeytyivät voimalla saveen.
Keramiikka Iso-Pahkalan ruorissa hän on toiminut vuodesta 2008 lähtien. Suurin osa keramiikkapajan nykyisestä tuotannosta on luonnon inspiroimaan ja Antin suunnittelemaa. Hän löytänyt oman, funktionaalisen ja selkeän tyylinsä keramiikan tekemisessä. Hänen innostuksensa saveen materiaalina sekä lasitteisiin ja keramiikan polttamiseen kemiallisena reaktiona näkyy kaikissa hänen keramiikkatöissään.
Antin keramiikkataidetta on ollut esillä Design Forumin kutsunäyttelyssä Helsingissä 2006, Italian Cerviassa ”Meren Häät” -näyttelyssä (2005) sekä Paikalliskulttuurin helmet -keramiikkanäyttelyssä Kalajoella 2007. Taidenäyttelyiden pitäminen omalla keramiikkapajalla on ollut haaveena jo pitkään, ja iso harppaus siihen suuntaan otettiin kesällä 2024 keramiikkapajan juhlanäyttelyssä Vapaasti savesta – kolme sukupolvea.
Kun ympärillä on harmoniaa ja hyvä henki, syntyy parhaat ideat ja kauneutta kuin itsestään.
Pia-Mari on ollut mukana perheyrityksen toiminnassa 1990-luvulta lähtien. Hän on myös itse kasvanut yrittäjäperheessä. Keramiikkapajalla hän on järjestyksen ja lämmön ylläpitäjä, se joka saa arjen sujumaan.
Hänen vastuullaan on paikallismyymälä ja kesäkahvila. Hän on vahvasti myös mukana tuotannon eri vaiheissa, erityisesti tuotteiden jälkikäsittelyssä ja koristelussa, tuoden mukanaan vuosien kokemuksen ja ammattitaidon.
Pia-Mari tuo tekemiseen ja asiakaspalveluun lämpöä sekä läsnäoloa, joka välittyy niin työhön kuin asiakkaiden kohtaamiseen.
Minua hirvittää ajatella päivää, jolloin tuntuisin päässeeni siihen, mihin olen pyrkinyt. Siinä sitten katselen kätteni töitä ja voin vain todeta: Tässä kaikki, mitä olen kyennyt luomaan. Mitä minulla sitten enää on!
Kari Isopahkalan kiinnostus saveen syntyi lapsuuden maisemissa Kalajoen Etelänkylällä, jossa hän pääsi seuraamaan tiilien valmistusta. Kuusikymmentäluvun lopulla nuorena mutta jo perheellisenä miehenä hän suuntasi Irmansa kanssa Ruotsiin Höganäsiin ja Gustavsbergiin saamaan lisäoppia keramiikan tekemiseen. Gustavsbergissä hän pääsi töihin taideosastolle ja siellä tunnetun keramiikkataiteilijan Stig Lindbergin ateljeehen.
Kalajoelle palattuaan, sydäntalvella 972, Karin rautakanki iskeytyi Etelänkylän jokirannan penkereeseen. Roudan alta löytyneestä punasavesta syntyivät hänen oman yrityksensä ensimmäiset keramiikkaesineet.
Kari ei halua taidetta tehdessään ennakkoon määrätä, mitä työstä syntyy. Siksi juuri vapaus – ei teema tai tavoite – on Karin töiden punainen lanka.
Kari on pitänyt lukuisia näyttelyitä ja ollut mukana yhteisnäyttelyissä. Hänen taidettaan on ollut esillä muun muassa Artekin galleriassa, Suomi Muotoilee -näyttelyssä Ateneumissa, Helmi Wuorelman näyttelytiloissa ja Iisalmen Kulttuurikeskuksessa. Pohjoismaisista näyttelyistä mainittakoon Kristallisali Gustavsbergissä, Ruotsin valtion kutsunäyttely Hässelbyn linnassa, Nordkalottens Hus Norjan Tromssassa sekä ”Meren Häät” -näyttely Italian Cerviassa. Vuonna 2010 keramiikkapajalla järjestettiin Karin taidetta esittelevä ”Vapaasti savesta” näyttely. Viimeisimmässä keramiikkapajan Vapaasti savesta – kolme sukupolvea -juhlanäyttelyssä kesällä 2024 oli esillä Karin taidekeramiikkaa ja maalauksia.
Ihmisten ihmettelyyn, mistä sitä intoa mulla vielä riittää: Olen sanonut, että kun en osaa neuloa sukan kantapäätä, mutta osaan treijata kuppeja, niin miksipä en niitä tekisi!
Haukiputaalla syntyneen Irman perhe muutti Kalajoelle Irman ollessa pieni. Hän haaveili ammatista kuvaamataidon opettajana, mutta Karin kanssa nuorena perustettu perhe ja vuodet Ruotsissa sekä siellä opitut taidot posliinin maalauksesta muuttivat kuitenkin suunnan.
Irma aloitti työskentelyn Karin rinnalla kasitien varteen valmistuneella pajalla 1974. Keramiikan koristelun lisäksi hänestä tuli vuosien varrella taitava dreijaaja sekä uniikki- ja taidetöiden valmistaja. Yhä edelleen hänen kädenjälkensä näkyy monissa pajan esineissä.
Irman töitä on ollut esillä Kuopiossa Kera 10 vuotta -näyttelyssä, ”Meren Häät” -näyttelyssä Italian Cerviassa, Ars Kalajoen näyttelyssä ja Paikalliskulttuurin Helmet -keramiikkanäyttelyssä Kalajoella. Irmalle merkityksellisin on ollut Lera, Linne och Glas näyttely Hässelbyn kulttuurikeskuksessa Tukholmassa, jonne 1970-luvun lopulla perustetun Suomen keraamikot -yhdistyksen jäsenet saivat kutsun. Ensimmäisen oman taidenäyttelynsä Irma piti 70-vuotiaana, ja kesällä 2024 hän oli mukana keramiikkapajan juhlanäyttelyssä.
Keramiikkataiteessa Irma uskaltaa antautua saven ja sielun vietäväksi. Hänen taiteessaan näkyvät hengellisyys, raamatun historia ja mennyt maailma. Teoksissa nämä teemat yhdistyvät Irman rakastamaan materiaalin, turvesaveen, jonka öljyinen olomuoto ohjaa tekijäänsä. Sen siivittämänä viime vuosina on syntynyt niin teekannuja kuin dinosauruksen luitakin.
Tytti on kasvanut savipajan ja taiteen äärellä, ja osallistunut tekemiseen jo pienestä pitäen. Hän on perheen kolmas sukupolvi. Vanhempiensa ja isovanhempiensa iloksi hänellä riittää innostusta keramiikan tekemiseen ja oppimiseen - Tulevaisuus näyttää minkälaista roolia keramiikka ja taide Tytin elämässä jatkossa näyttelevät.
Taiteellisuus on kulkenut suvun perintönä. Tytissä se näkyy keramiikan lisäksi muun muassa kirjoittamisena ja musikaalisuutena. Perheen keramiikkapaja on tarjonnut ainutlaatuisen ympäristön taiteelliseen kokeiluun ja oman savitien etsimiseen.
Pajan juhlavuoden taidenäyttely kesällä 2024 oli ensimmäinen näyttely, jossa Tytin keramiikkaa on esillä. Näyttelyyn hän toi mukanaan kolmannen keramiikkasukupolven raikkaan tuulahduksen.
Asiakaspalvelu: info@iso-pahkala.fi
